Jos asiakastaan ei tunne, voivat keinot saatavan kotiuttamiseksi olla vähissä

Tietosuoja-asetus eli GDPR on aiheuttanut sen, että moni yritys miettii tarkkaan, mitä tietoja ja missä laajuudessa kuluttaja-asiakkailta on oikeus pyytää. Tietosuojasääntelyn mukaan oikein onkin, että vain sopimussuhteen kannalta tarpeellisia tietoja kerätään ja säilytetään. Yrityksillä on kuitenkin oikeus pyytää asiakkaan henkilötunnus heti, kun luottokauppa syntyy, ja se myös kannattaa pyytää. Vastaavasti myös y-tunnuksen pyytäminen on sallittua. Lähes kaikki yritykset toki toimivatkin näin, sillä henkilötunnus / y-tunnus on merkittävin yksilöivä tekijä sopimusasioissa ja myös perinnässä. Jos asiakkaasta ei ole riittävästi tietoa, ovat perinnän vaihtoehdot tavanomaista vähäisemmät ja saatavien kotiutuminen voi heikentyä. Mahdolliset puutteelliset henkilötiedot ovat myös yritykselle itselleen riski, koska tietosuoja-asetus edellyttää käsiteltäviltä henkilötiedoilta täsmällisyyttä.

Henkilötunnuksen puuttuminen aiheuttaa myös sen, ettei asiakkaan ikää välttämättä tiedetä. Alaikäinen ei nimittäin voi pääsääntöisesti solmia luottosopimuksia eikä joutua velkavastuuseen. Tähän on kuitenkin joitakin poikkeuksia, esimerkiksi alaikäinen voi ottaa vakuutuksen omistamaansa mopoon ja vastaa aiheuttamastaan vahingosta. Yritys ottaakin riskin, mikäli se ei luottokauppaa tehdessään pyydä henkilötunnusta ja asiakas sittemmin osoittautuu alaikäiseksi ja saatava täten perintäkelvottomaksi.

Arvioimme ja analysoimme velkaantuneiden asiakkaiden maksukykyä ja -tilannetta sekä saatavien kotiuttamisen tehokkaimpia toimintatapoja jatkuvasti. Ensisijaista on lähes poikkeuksetta velan vapaaehtoinen perintä sekä laadukas asiakaspalvelu, joka mahdollistaa velkaantuneelle asian sujuvan hoitamisen ja toimivan maksusuunnitelman laatimisen. Osa perinnästä toteutuu kuitenkin väistämättä tehokkaimmin oikeudellisessa perinnässä. Näin on erityisesti tilanteissa, joissa asiakas ei vapaaehtoisen perinnän aikana esimerkiksi maksuvaikeuksien takia pysty saatavaa maksamaan. Henkilötunnuksen / y-tunnuksen puuttuminen voi olla este myös vapaaehtoisen perinnän onnistumiselle, sillä asiakkaan muuttuneita osoitetietoja ei pystytä välttämättä päivittämään.

Jos asiakkaasta ei ole riittävästi yksilöivää tietoa, vähenevät perinnän keinovaihtoehdot, eikä oikeudellinen perintä onnistu välttämättä lainkaan. Heikentyneen perintätuloksen riski on siten syytä tiedostaa, jos henkilötunnusta / y-tunnusta ei jo sopimusvaiheessa pyydetä.

Luottokauppaa tekevän onkin hyvä pohtia omaa riskitasoaan ja millaisista summista puhutaan, jos rahaa ei saada kotiutettua perinnän keinoin. Kannustammekin jokaista yritystä tuntemaan asiakkaansa sellaisella tarkkuudella, että yrityksellä on perinnässä kaikki vaihtoehdot käytössään.