Riitautunut kuluttajasaatava vai pelkkä tiedonsaantipyyntö? Näin menettelet oikein

Saatavien perinnästä annetun lain mukaan riitaisen saatavan vapaaehtoista perintää ei saa jatkaa. Perinnän kannalta saatavasta tulee riitainen siinä vaiheessa, kun asiakas kiistää maksuvelvollisuutensa ja esittää kiistämiselleen perusteen. Vaikka velka olisi velkojan näkemyksen mukaan aiheellinen ja riidaton, on se tästä huolimatta lain näkökulmasta riitainen, jos asiakas on kiistänyt maksuvelvollisuutensa perustellusti.

Yleisimpiä kiistämisperusteita ovat:

• Velka on jo maksettu
• Velkaa peritään väärältä asiakkaalta
• Asiakkaan ja velkojan välinen sopimus on jollain tavalla pätemätön (esim. asiakas ei ole ymmärtänyt tehneensä sopimusta)
• Velkoja on rikkonut asiakkaan kanssa tekemäänsä sopimusta (esim. tilatussa tuotteessa tai palvelussa on virhe)
• Velka on vanhentunut
• Poikkeuksen perimiskieltoon muodostavat sellaiset kiistämisperusteet, jolla ei selvästi ole vaikutusta velallisen maksuvelvollisuuteen. Tällaisia kiistämisperusteita ovat muun muassa maksuhaluttomuus tai varattomuus.

Millaiset perustiedot asiakkaalla on oikeus saada perittävistä veloistaan?

Perintälain 4 a §:n mukaan asiakkaalla on oikeus saada perustietoja häneltä perittävistä veloistaan maksutta kerran vuodessa ja tämän jälkeenkin maksua vastaan. Asiakkaalla on oikeus saada:

• ajantasainen tieto velkojensa kokonaismäärästä ja perusteista
• erittely maksamattomista veloista ja niille tulleista lyhennyksistä sekä
• selvitys velkapääomalle kertyneiden korkojen ja kulujen määräytymisestä

Toisinaan asiakas kiistää maksuvelvollisuutensa ilmoittamatta sille mitään perustetta tai kiistää velan ehdollisesti. Tällöin hyvä perintätapa edellyttää, että perintätoimisto tiedustelee kiistämisen perustetta asiakkaalta. Jos velallinen ei esitä kiistämiselleen edelleenkään perustetta, tulee perintätoimiston joka tapauksessa selvittää saatavan tausta velkojalta. Asiakkaalta voidaan selvityksen saavuttua tiedustella, onko saatava edelleen riitainen, vai onko riitaisuus selvityksen johdosta poistunut niin, että vapaaehtoista perintää voidaan jatkaa tai saatava siirtää oikeudelliseen perintään summaarisella haastehakemuksella.

Haastehakemuksissa on eroja – sekä hinnassa, että asiakirjojen määrässä
Riitaisenkin saatavan voi saattaa vireille oikeudelliseen perintään, mutta asia on saatettava vireille summaarisen haastehakemuksen sijaan laajalla haastehakemuksella. Merkittävin ero haastehakemusten välillä on tuomioistuimen perimässä oikeudenkäyntimaksun määrässä ja hakemuksen oheen liitettävissä asiakirjoissa. Käräjäoikeus perii summaarisesta haastehakemuksesta 65 euron oikeudenkäyntimaksun ja laajasta haastehakemuksesta 510 euron maksun. Lisäksi laajan haastehakemuksen oheen tulee liittää saatavaan perusteen ja määrän osoittavat todisteet.

Tämän artikkelin luettuasi muista ainakin nämä kolme asiaa:

1. Tunnista, milloin asiakas pyytää lisätietoja saatavasta ja milloin on kyse varsinaisesta reklamaatiosta.
2. Muista, että riitautettua saatavaa ei saa periä vapaaehtoisen perinnän keinoin.
3. Ilmoita aina meille, jos asiakas kiistää saatavan teille perinnän aikana. Asian selvittely on aina helpompaa, kun kiistämisestä on kulunut vain vähän aikaa.

Haluatko kuulla lisää luotonhallinnan palveluistamme?

Ota yhteyttä ja jätä laskut perintään, autamme mielellämme! asiakaspalvelu@intrum.com

Kirjoittajat:
Suvi Rajamäki, palveluasiantuntija, Intrum.
Laura Pietilä, lakimies, Intrum lakiasiat.