Perintälain uudistuksessa halutaan kuluttajat ja yritykset samalle viivalle

Suomen hallituksen yhtenä tavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista. Osana tätä tavoitetta kirjattiin pääministeri Sanna Marinin hallituksen lainsäädäntöohjelmaan vaalikaudella 2019 - 2023 perintälain yritysperintää koskevan osuuden uudistustarve.

Koronapandemian viime vuonna yllättäessä tuli nopeasti tarve suojata yrityksiä maksuvaikeuksien syvenemiseltä. Tämä johti perintälain väliaikaiseen muutoksen, joka tuli alun perin voimaan 1.1. - 30.6.2021 väliseksi ajaksi. Muutosta pidennettiin jatkumaan pääosin samanlaisena aina 30.4.2022 asti.

Samaan aikaan oikeusministeriö on valmistellut pysyvän perintälain uudistusta ja asiaa koskeva mietintö on parhaillaan kommenteilla. Hallituksen esitystä uudesta perintälaista odotetaan viikolla 50 ja pysyvän perintälain on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2022. Lopullinen esitys saattaa toki vielä muuttua, mutta on hyvä jo katsoa mitä muutoksia mietinnössä ehdotetaan ja millaisia vaikutuksia sillä suomalaisille on.

Ehdotetut muutokset

Perintälain uudistuksessa pyritään säätämään yrityssaatavien (muiden kuin kuluttajasaatavien) perintäkuluille euromääräiset ylärajat, jotka voi ylittää vain erityisistä syistä. Kuluttajasaatavien osalta perintäkulujen enimmäismääristä on jo säännelty perintälaissa.

Samalla myös yrityksille halutaan turvata postinkulun häiriöistä riippumatta riittävästi aikaa huomautusten tai maksusuoritusten käsittelemiseen. Työryhmä on selvittänyt lisäksi mahdollisuutta perintäkirjeiden sähköistämiseen.

Näiden perustavoitteiden pohjalta oikeusministeriön työryhmä on valmistellut mietinnön, jossa se ehdottaa uuteen perintälakiin seuraavia säännösmuutoksia:

Muun pysyvän tavan käyttäminen maksuvaatimuksen lähettämiseen kuluttajasaatavan perinnässä

Kuluttajasaatavaa koskevan maksuvaatimuksen on oltava kirjallinen, mutta sen voisi toimittaa velalliselle myös esimerkiksi sähköisesti, jos velallinen on yksittäisen saatavan osalta asian nimenomaisesti hyväksynyt. Erikseen sovittuna hyväksyntä olisi voimassa kerrallaan enintään 12 kuukautta, minkä lisäksi ammattimaisten perinnänharjoittajien on riittävällä huolellisuudella varmistettava, että maksuvaatimus on todellakin saavuttanut velallisen. Tämä on ehdotuksessa edellytys myös kuluttajasaatavan perimiseksi oikeudellisessa perinnässä.

Kuluttaja voisi siis jatkossa valita, haluaako maksuvaatimukset kirjallisesti tai hyväksyykö sähköisen toimituksen. Hyväksyntä tulisi lisäksi uudistaa säännöllisesti. Malli on hankala toteuttaa niin perintätoimiston kuin kuluttajan näkökulmasta ja ehdotuksen vaatimukset voivat todellisuudessa johtaa siihen, ettei sähköisiä vaihtoehtoja toiveista huolimatta tulla tarjoamaan laajamittaisesti.

Käytännössä sähköisten kanavien käyttöönotto olisi mahdollista, mikäli kuluttaja hyväksyisi sähköisen toimitustavan ilman määräaikaisuutta, pl. sähköpostitse toimitettu maksuvaatimus.

Muun pysyvän tavan käyttäminen yrityssaatavien perinnässä

Myös yrityssaatavien kohdalla ehdotetaan maksuvaatimuksen lähettämistä kirjallisesti. Sen voisi kuitenkin toimittaa myös sähköisesti, jos asiasta on nimenomaisesti sovittu tai tapa on velkasuhteen aikana vakiintunut tiedonantojen toimittamisessa velkojan ja velallisen välillä. Sama huolellisuusvaatimus maksuvaatimuksen saavuttamiseksi koskisi myös yrityssaatavien perintää.

Tratan käyttö

Jatkossa tratan käyttö edellyttäisi sitä edeltävää maksumuistutusta, jossa olisi vähintään 10 päivän määräaika maksulle tai huomautusten esittämiselle. Määräaikaa ehdotetaan siis pidennettäväksi tällä hetkellä voimassa olevan perintälain mukaisesta 7 päivästä 10 päivään velallisen suojaamiseksi. Työryhmä katsoo, ettei määräajan pidennys olennaisesti heikennä velkojan asemaa ja perinnän tehokkuutta.

Tratan julkaiseminen luottotietorekisteriin olisi jatkossa mahdollista 14-60 päivän kuluttua tratan lähettämisestä, ellei asiasta ole kirjallisesti tai sähköisesti toisin sovittu velkojan (tai sen toimeksiannosta toimivan) ja velallisen välillä. Näin ollen myös tratan protestoinnin takarajasta säädettäisiin laissa. Tämä ei kuitenkaan estäisi uuden tratan lähettämistä esimerkiksi silloin, kun velallinen ei ole noudattanut sovittua uutta maksuaikataulua.

Perintäkulujen korvaaminen yrityssaatavien perinnässä

Yrityssaatavista vaadittavien perintäkulujen enimmäismääriä ei ole säännelty perintälaissa yhtä yksityiskohtaisesti kuin kuluttajasaatavien perinnän osalta. Tällä hetkellä asiaa säätelee perintälain 10 §, jonka mukaan velallisen on korvattava perinnästä velkojalle aiheutuvat kohtuulliset kulut. Tämä yleissäännös soveltuu niin kuluttaja- kuin yrityssaatavien perintään.

Väliaikaisilla perintälaeilla säädettiin yrityssaatavien perintäkulujen enimmäismäärät. Uuteen, pysyvään perintälakiin enimmäismäärille ehdotetaan neliportaista asteikkoa. Mallia on pidetty kokonaisuudessaan parhaimpana vaihtoehtona huomioimaan yrityssaatavien erityispiirteet ja takaamaan erisuuruisille saataville riittävän vaihteluvälin. Maksuvaatimuskulujen, maksusuunnitelmakulujen ja tratan käyttämisestä aiheutuvien kulujen enimmäismäärät vaihtelevat pääomaportaan mukaan. Ehdotuksen mukaan saatavan pääomaportaita on neljä:

1) pääoma on enintään 500 euroa,
2) pääoma on yli 500 euroa, mutta enintään 2.500 euroa,
3) pääoma on yli 2.500 euroa, mutta enintään 10.000 euroa,
4) pääoma on yli 10.000 euroa

Saman saatavan yksittäisistä perintätoimenpiteistä saa ehdotuksen mukaan periä enintään seuraavat perintäkulut:

• Maksumuistutuskulu 12 euroa
• Maksuvaatimuskulu pääomaportaan mukaan 50 - 110 euroa, suoraan ulosottokelpoisen saatavan osalta 50 euroa
  • Mikäli kyse on samaa saatavaa koskevasta uudesta maksuvaatimuksesta, saisi siitä vaatia puolet edellä luetelluista määristä
• Maksuajan pidennyksestä vaadittava kulu 10 euroa (maksuajan pidennyksen tulee olla vähintään 14 päivää)
  Maksusuunnitelmakulu pääomaportaan mukaan 30 - 75 euroa, suoraan ulosottokelpoisen saatavan osalta 50 euroa
• Tratasta vaadittava kulu pääomaportaan mukaan 110 - 155 euroa
• Konkurssiuhkaisesta maksuvaatimuksesta vaadittava kulu 100 euroa

Yrityssaatavien perintäkuluihin oikeuttavien perintätoimien enimmäismääriä sekä velallisen kokonaiskuluvastuuta ehdotetaan rajoitettavan. Lähtökohtaisesti velalliselta saisi vaatia perintäkuluja enintään kahdesta maksuvaatimuksesta ja yhdestä tratasta. Trattaa käytettäessä saisi velalliselle lähettää ainoastaan yhden maksullisen maksuvaatimuksen. Maksullisia maksusuunnitelmia saa tehdä lähtökohtaisesti vain yhden. Jos perittävän saatavan pääoma on kuitenkin yli 500 euroa, voisi asiassa tehdä kaksi maksullista maksusuunnitelmaa.

Mahdollisuus useampiin maksullisiin perintätoimenpiteisiin olisi ehdotuksessa mahdollista, jos useampiin perintätoimiin on ollut erityistä aihetta. Esimerkiksi kestovelkasopimuksissa useamman, maksullisen maksuvaatimuksen lähettäminen on mahdollista, mikäli toimeksiantoon siirtyy uusia, maksamattomia ja samaan sopimukseen perustuvia saatavia.

Perintätoimien aikarajat yrityssaatavien perinnässä

Ehdotuksen mukaan maksullisten, yrityssaatavia koskevien perintätoimenpiteiden välillä tulee olla vähintään 10 päivää. Uuden maksumuistutuksen tai maksumuistutuksen jälkeisen maksuvaatimuksen voi siten lähettää vasta, kun edellisen maksumuistutuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 10 päivää. Ehdotettu sääntely poikkeaa sekä väliaikaisen sääntelyn 7 päivän ratkaisusta että kuluttajasaatavia koskevasta 14 päivän aikarajasta. 10 päivän aikarajan on katsottu olevan paras ratkaisu ottaen huomioon sekä velallisen että velkojan intressit. Verrattuna kuluttajasaatavien perintään, liikesuhteissa perinnän nopeus ja tehokkuus voi olla velkojalle ensiarvoisen tärkeää. Toisaalta kohtuullista aikaa arvioitaessa on otettu huomioon myös postinkulkuun liittyvät epävarmuudet.

Lisää selkeyttä ja yhdenvertaisuutta

Suomen lainsäädännöstä on ennen väliaikaislakeja puuttunut yrityssaatavia koskeva tarkka määrittely ja viranomaisen tehtäväksi on jäänyt arvioida perintäkulujen kohtuullisuutta. Epäselvä tilanne on johtanut tarpeeseen arvioida tapauksia oikeudessa.

Uusi laki on asian suhteen selvä: perintäkulut ja -määrät ovat jatkossa tarkasti säädettyjä. Tämä tulee poistamaan toimialalta sekä tarpeettomia riitoja että kohtuuttomia kuluja ja epätervettä hinnoittelua. Samalla helpottuu valvovan viranomaisen työ.

Velallisyrityksille tuleva sääntely antaa puolestaan keinot arvioida perinnän kohtuullisuutta ja lainmukaisuutta.

Vaikka lakiuudistus keskittyy pitkälti yritysperinnän uudistamisen, tuo se yhden lisäyksen myös kuluttajasaataviin. Uudessa laissa mahdollistuu nimittäin kuluttajasaatavien maksuvaatimuksen sähköinen lähettäminen. Odotetun uudistuksen käytännön toteutuksen vaikeus kuitenkin yllätti eikä vastaa esimerkiksi muiden Pohjoismaiden malleja. Aika näyttää, ohjaako malli tarjoamaan sähköisiä palveluita vain rajatusti.

Entäpä ne hyödyt velkojalle? Suurin hyöty tulee sääntelyn selkeydestä. Perintäkulujen riitautukset velan pääoman maksun jälkeen oletettavasti vähenevät ja maksamattomat perintäkulut voidaan periä tehokkaammin. Tämä on hyvä kaikkien osapuolten kannalta.

Velkojina pyrimme suosimaan vapaaehtoista perintää. Tuore ehdotus kuitenkin rajoittaa joissain tilanteissa vapaaehtoista perintää, mikä voi johtaa oikeudellisen perinnän lisääntymiseen. Tämä tarkoittaa ylimääräisiä kustannuksia ja elämää vaikeuttavia maksuhäiriömerkintöjä.

Velkojan kulut tulevat lisääntymään tulevaisuudessa todennäköisesti myös toisesta syystä. Ehdotuksen kulutaso on varsin alhainen, alittaen osin jopa nykyisen väliaikaislain kustannustason. Toteutuessaan tämä aiheuttaa korotuspaineita toimeksiantajien maksuihin.

Sääntely tuo lopulta myös kaivattua yhdenvertaisuutta, selkeyttä sekä vastuullisuutta koko perinnän toimintakenttään. Jo näiden vuoksi uudistus on hyvä ja tarpeellinen velkojalle, velalliselle ja yhteiskunnallemme.