Perintälaki 2022 luo raamit kohtuulliselle yritysperinnälle

Alkukesästä, 1.5.2022, on näillä näkymin tulossa voimaan uusi, pysyvä perintälaki. Uskomme, että tuore hallituksen ehdotus tullaan hyväksymään sellaisenaan ja kannatamme ehdotettua mallia. Se luo tarpeelliset raamit yrityssaatavien kohtuulliselle perinnälle, minkä lisäksi laki selventää tilannetta kaikille velan osapuolille ja siten lisää velallisten oikeusturvaa, vähentää riitatapauksia sekä helpottaa velkojan perintää. Lakimuutos mahdollistaa tulevaisuudessa myös sähköisen lähettämisen, mutta niin tiukasti säädeltynä, ettei velallisen ja velkoja yhteiselläkään toiveella asiaa välttämättä voida toteuttaa. 

Yritysperinnän kuluihin ja toimenpiteisiin tarkat rajat

Suurin muutos koskee ns. yrityssaatavien (muut kuin kuluttajasaatavat) perintätoimenpiteiden enimmäiskuluja, maksullisten toimenpiteiden enimmäismääriä ja perintätoimenpiteiden välisiä vähimmäisaikoja sekä velallisen kokonaiskuluvastuuta. Perintäkulujen enimmäismäärät ovat myös jatkossa sidottuja neliportaisiin pääomarajoihin.

Perintätoimistojen osalta muutoksia on useita, mutta itse velkojaan perivälle organisaatiolle muutokset voi tiivistää muutamaan tärkeimpään kohtaan:

• Yrityksiltä perittävä maksimikulu maksumuistutuksesta on enintään 12 euroa ja maksusuunnitelmasta enintään 50 - 110 euroa (neliportaisen pääomaportaan mukaan) tai suoraan ulosottokelpoisen saatavan osalta 50 euroa.
• Maksullisten perintätoimenpiteiden välillä tulee myös olla vähintään 10 päivää. Toisin sanoen, maksuvaatimuksen voi lähettää vasta, kun maksumuistutuksen lähettämisestä on kulunut vähintään 10 päivää.

Tarve suojata velallista tekee sähköisestä lähettämisestä käytännössä hankalan

Toinen merkittävä uudistus koskee erityisesti sähköisen maksuvaatimuksen lähettämistä (muun pysyvän tavan käyttäminen). Tämä on vihdoin mahdollistumassa, mutta niin tiukasti säädeltynä, ettei velallisen ja velkojan yhteiselläkään toiveella asiaa välttämättä voida toteuttaa.

Jatkossa yrityssaatavissa saisi lähettää myös maksuvaatimuksen sähköisesti, jos asiasta on ilmoitettu esimerkiksi sopimusehdoissa tai tapa on käytössä vakiintunut.

Kuluttajasaatavissa sähköisen maksuvaatimuksen lähettämiseen tarvitaan kuitenkin velallisen erillinen suostumus, joka olisi voimassa maksimissaan vuoden. Ja juuri tämä tekee asiasta hankalan. Pitkäaikaisissa velkasuhteissa tämä tarkoittaisi sitä, että suostumus pitäisi uusia aina vuoden välein, vaikka velallinen toisin haluaisi. Vaikka pitkäaikaisvelallisia on kaikista velallisista vain pieni osa, on kokonaismäärä silti merkittävä.

On silti ymmärrettävää, että lainsäätäjä on halunnut varmistaa perintäkirjeiden perillemenon. Velka ei saisi ikinä jäädä huomaamatta tai edetä epähuomiossa oikeudelliseen perintään ja sitä kautta ulosottoon. Sillä vaikka sähköinen lähettäminen on perintäkirjeen lähettäjälle edullisempaa, se ei välttämättä ole vastuullista. Ihmisillä saattaa olla useita sähköposteja, eikä aina ole muistissa mihin sähköpostiin maksukirjeet on tilannut. Sähköpostilaatikon täytyttyä uudet viestit eivät myöskään tule läpi. Ja jokainen meistä tietää, että sähköpostien määrä ei ole ainakaan vähentymässä ja jo nyt joukkoon mahtuu myös viestejä, joita emme huomaa.

Sähköinen lähettäminen asettaa siten meille haasteen: Miten voimme lisätä sähköistä lähettämistä, joka on ympäristöllisesti kestävämpää, meille ja asiakkaillemme edullisempaa sekä myös monien velallistemme toivoma tapa? Ja samalla varmistaa vastuullisesti ja erityistä huolellisuutta noudattaen perintäkirjeen perillemenon?

Miten Intrum varmistaa perintälain toteutumisen?

Meillä kohtuullisuus tai pikemminkin vastuullisuus velkaantuneille näkyy esimerkiksi pyrkimyksessämme välttää tarpeettomia toimenpiteitä silloin kun henkilöllä ei ole todellista maksukykyä. Pyrimme myös edistämään vapaaehtoista perintää aina kun mahdollista.

On tilanteita, joissa tuleva laki kuitenkin rajoittaa maksuvaatimusten ja maksusuunnitelmien edistämistä vapaaehtoisen perinnän keinoin, mikä saattaa lisätä joidenkin henkilöiden oikeudellista perintää. Tämä ei kuitenkaan lähtökohtaisesti ole Intrumin tai asiakkaidemme tavoitteena.

Tämän lisäksi meillä on vastuumme asiakkaillemme. Tehtävämme on varmistaa, että he osaavat toimia oikein omia luotonsaajiaan kohtaan. Uuden lain voimaantulon osalta se tarkoittaa asiakkaidemme opastamista lainmukaiseen toimintaan. Samalla kerromme, miten voimme yhdessä edistää maksamisen vapaaehtoisuutta ja -edellytyksiä sekä opastaa ylivelkaantuneita kohti terveempää taloutta.