13.04.2021
Yrityssaneerauslaki uudistuu vuonna 2022 - saneeraukseen hakeutumista halutaan helpottaa
Yrityssaneeraus on tuomioistuimen vahvistama keino tervehdyttää yhtiön liiketoiminta silloin, kun yhtiön maksuvaikeudet voidaan katsoa tilapäisiksi. Käytännössä saneerausmenettelyyn hakeudutaan usein liian myöhään. Viivyttely saneeraukseen hakeutumisessa yhdistettynä prosessin raskauteen, kalleuteen, hitauteen ja monimutkaisuuteen johtaa siihen, että suurin osa aloitetuista saneerauksista epäonnistuu. Tällöin edessä on konkurssi, joka on lähes aina velkojalle epäedullisempi vaihtoehto. Saneeraukseen hakemisen oikea ajoittaminen on tähän asti ollut yksi sen suurimmista ongelmista. Asiaa osin korjaamaan on vuonna 2022 tulossa Euroopan Unionin (EU) uusi maksukyvyttömyysdirektiivi, jonka myötä otetaan käyttöön ns. varhainen saneerausmenettely. Tällöin velallinen voi itse nykyistä paremmin hakea saneerausta maksukyvyttömyyden uhatessa. Prosessin raskautta ja kallista hintaa uusi direktiivi ei pysty kokonaan korjaamaan. Näin ollen ratkaisut täytyy selvittää kansallisella tasolla.
Yrityssaneeraus on keino tervehdyttää yhtiön liiketoiminta silloin, kun yhtiön maksuvaikeudet voidaan katsoa tilapäisiksi. Toisin sanoen, yhtiön maksukyvyttömyys ei saa olla pysyvää tai korjauskelvotonta, koska saneerauksen käynnistäminen edellyttää liiketoiminnan perustuksien toimivuutta. Yrityssaneerausmenettelyssä tuomioistuimen vahvistamalla saneerausohjelmalla määrätään yrityksen toimintaa, varallisuutta ja velkoja koskevista erilaisista toimenpiteistä. Asiaa sääntelee yrityksen saneerauksesta annettu laki (1993/47).
Saneeraukseen voivat kriteerien täytyttyä hakeutua lähes kaikki yhtiömuodot ja toimialat, pl. kuitenkin esimerkiksi luottolaitokset tai vakuutus- ja eläkelaitokset. Saneerausmenettelyn alettua velallinen ei saa tiettyjä poikkeuksia lukuun ottamatta maksaa saneerausvelkaa, joka on syntynyt ennen saneeraushakemuksen vireilletuloa tai asettaa velalle vakuutta.
Nykyhaasteena saneeraukseen hakeutumisen oikea ajoitus
Saneerausmenettelyn edellytyksenä on uhkaava maksukyvyttömyys, joten minkä tahansa vastoinkäymisen seurauksena saneeraukseen ei pääse. Toisaalta jo olemassa oleva maksukyvyttömyys ja sen korjauskelvottomuus muodostavat esteen menettelyn aloittamiselle.
Maksukyvyttömyyden uhan tulee olla todellinen, mutta tilanne ei ole saanut vielä muodostua korjauskelvottomaksi. Tuosta kapeasta aikaikkunasta on hypättävä, jos haluaa saneerausmenettelyyn ryhtyä. Käytännössä saneerausmenettelyyn hakeudutaan usein liian myöhään ja tätä ongelmaa ratkaisemaan pyritään EU:n uuden maksukyvyttömyysdirektiivin myötä tulevalla ns. varhaisella saneerausmenettelyllä.
EU:n maksukyvyttömyysdirektiivin (2019/1023) vaikutukset yrityssaneerauslainsäädäntöön
Direktiivin tavoitteena on edistää yritysten mahdollisuutta päästä riittävän aikaisessa vaiheessa joutuisaan ja kustannuksiltaan kohtuulliseen saneerausmenettelyyn. Direktiivi astuu voimaan keväällä 2022, viimeistään kuitenkin 17.7.2022.
Direktiivin sisältö saneerausmenettelyn osalta koskee seuraavia kohtia:
• pääsyedellytykset ja muut perussäännökset (4 artikla)
• velallisen määräysvalta ja selvittäjä (5 artikla)
• saneerausneuvottelut rauhoittava perintäkielto (6–7 artiklat)
• saneerausohjelma ja sen hyväksyminen (8–12 ja 14–16 artiklat)
• työntekijöiden asema (13 artikla)
• tiettyjen oikeustoimien suoja takaisinsaantia vastaan (17–18 artiklat)
• johdon velvollisuudet (19 artikla)
Kansalliseen yrityssaneerauslakiin lisätään direktiivin vaatimukset. Muutoksen jälkeen yrityssaneerauslaissa on yhden sijasta kaksi menettelytapaa: varhainen saneerausmenettely, joka täyttää direktiivin vaatimukset, ja perusmuotoinen saneerausmenettely, joka vastaa nykyisen lain mukaista menettelyä.
Molempien saneerausmenettelyiden osalta tulee uusi poikkeus maksukieltoon: konsernitilin käyttöä voidaan jatkaa tietyn ajan menettelyn alkamisesta, jotta konsernitilijärjestelmä ehditään purkaa ja luoda tilalle korvaava järjestely. Myös osakeyhtiölakiin ja osuuskuntalakiin tulee muutos: hallitukselle annetaan toimivalta päättää yhtiön hakeutumisesta saneeraukseen.
Saneeraus on prosessina usein raskas, kallis, hidas ja monimutkainen. Näitä kaikkia uusi direktiivi ei pysty kokonaan korjaamaan, joten ratkaisut niihin täytyy selvittää kansallisella tasolla.
Tilastotietoa
Saneeraushakemuksia saapui käräjäoikeuksiin vuoden 2021 ensimmäisen kvartaalin aikana 110 kpl. Vastaavana ajankohtana vuonna 2020 hakemuksia saapui 112 kpl ja vuonna 2019 yhteensä 102 kpl.
