Konkurssiaalto jatkunee syksyllä, vaikka maksuviiveellisten yritysten määrä on laskenut

Intrumin maksuviivetutkimus vuoden 2024 kolmannelta neljännekseltä kertoo, että maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus on laskenut 2,38 prosentilla vuoden takaiseen verrattuna ja säilynyt samalla tasolla toiseen vuosineljännekseen verrattuna. Maksuviiveitä oli 18 408 yrityksellä, mikä on yli viisi prosenttia Suomen yrityksistä. Maksuviiveellisten yritysten määrän lasku vuoden takaiseen verrattuna selittynee talouden yleisen aktiivisuuden laskuna. Korkotaso on laskenut selvästi kolmannen vuosineljänneksen aikana, mutta se ei vielä näy yritysten toiminnassa.  

Julkisen hallinnon, maanpuolustuksen ja kaivostoiminnan toimialoilla huolestuttavaa kehitystä maksuviiveissä

Suhdanneherkän majoitus- ja ravitsemistoimialan haasteet jatkuvat yhä, mutta julkisen hallinnon, maanpuolustuksen sekä kaivostoiminnan ja louhinnan aloilla maksuviiveellisten yritysten määrä on kasvanut suhteellisesti eniten. Kasvua on myös vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuollon, maa-, metsä- ja kalatalouden, informaatio ja viestinnän, ammatillinen, tieteellinen ja teknisen toiminnan sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan toimialoilla. 

– Yritysten maksukykyä ovat heikentäneet korkea inflaatio ja korot sekä kysynnän heikkeneminen, sanoo Intrumin kaupallinen johtaja Juha Iskala.

Alueellisesti eniten maksuvaikeuksista kärsiviä yrityksiä on Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Myös Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjanmaalla maksuviiveellisten yritysten osuus on hieman kasvanut viime vuoteen verrattuna.

Yrityskokovertailussa sekä henkilömäärällä että liikevaihtoluokalla mitattuna maksuviiveellisten yritysten suhteellinen osuus laski eniten suurimmissa yrityksissä ja vähiten pienimmissä yrityksissä. Pienillä yrityksillä ei ole haastavassa taloustilanteessa samanlaisia taloudellisia puskureita ja siksi niiden on vaikeampaa selvitä laskuistaan.

– Tutkimuksemme mukaan luottotappiot ja maksuviiveet ovat vähentyneet viimeisen kolmen vuoden aikana. Silti 59 prosenttia pienistä ja keskisuurista yrityksistä on aiempaa enemmän huolissaan asiakkaidensa kyvystä maksaa ajallaan. Maksamatta jäänyt lasku aiheuttaa ongelmia paitsi laskuja lähettävälle yritykselle myös koko taloudelle, kun raha ei kierrä normaalisti, korostaa Iskala.

Konkurssien odotetaan säilyvän korkealla tasolla

Konkurssien määrä on jatkanut kasvuaan ja on selvästi viime vuoden tahtia edellä elokuun loppuun mennessä. Tilastokeskuksen mukaan konkurssien määrä on kasvanut jo yli kaksi vuotta. Tänä vuonna elokuuhun mennessä oli haettu konkurssiin jo yli 2 000 yritystä.  
 
Yritysten toimintaympäristö on korkojen laskun myötä muuttumassa paremmaksi, mutta yritykset kärsivät kuitenkin edelleen vähäisestä yksityisestä kulutuksesta ja sitä kautta matalasta kysynnästä sekä epävarmasta taloustilanteesta. 
 
– Yleensä maksuviiveiden määrän laskun jatkuessa konkurssien määrä kääntyy laskuun. Talouden kääntyminen vie kuitenkin aikansa. Jos suuret yritykset kaatuvat, se heikentää alihankintaketjujen toimintakykyä ja lisää konkursseja, kertoo Iskala.  
 
Nyt nähtyyn konkurssiaaltoon vaikuttaa korkea korkotaso, inflaatio ja kysynnän heikkeneminen. 
 
– Konkurssit tulevat pysymään korkealla tasolla vielä tämän syksyn, sillä positiivinen käänne taloudessa välittyy reaalitalouteen viiveellä. Yritysten heikentyneet talousnäkymät nostavat luottokaupan riskejä. Yrittäjien olisi hyvä arvioida luottotappioita jo ennakkoon ja minimoida niiden riskit, jolloin moni konkurssi olisi vältettävissä. Reaaliaikainen perintätieto antaa ensimmäisenä tietoa yritysten maksuvaikeuksista, Iskala jatkaa.   

Kääntyykö talous kasvuun loppuvuodesta?

Suomen taloudessa on nähtävissä pieniä valonpilkahduksia, vaikka muuhun euroalueeseen verrattuna talouskehitys on meillä yhä heikkoa. Aallonpohja on taloudessa jo nähty ja yritykset odottavat varovaista kasvua vuoden viimeiselle neljännekselle. Elinkeinoelämän luottamus on pysynyt lähes ennallaan, vaikka teollisuudesta ja rakennussalalta on saatu yhä heikkoja signaaleja. Sen sijaan vähittäiskaupassa luottamus toipui.

Korkojen lasku ja hidastunut inflaatio ovat parantaneet kuluttajien ostovoimaa, mutta työllisyyden heikentyminen vaikuttaa kuluttajien tulevaisuudennäkymiin. Se hidastaa talouden elpymistä. Suomen Pankki ennustaa talouskasvun hidastuvan loppuvuodesta, mutta kääntyvän 1,1 prosentin kasvuun ensi vuonna.  

– Tutkimuksemme mukaan yritykset suhtautuvat varovaisen optimistisesti tulevaisuuteen. Yrityspäättäjistä 42 prosenttia arvioi, ettei heillä ole suuria huolia yrityksen kassavirran suhteen tulevaisuudessa. Maailmankaupan toipuminen lisää meillä vientikysynnän kasvua, mutta tähän arvioon liittyy riskitekijöitä ja epävarmuutta. Geopoliittisten riskien lisäksi Saksan ja koko euroalueen talouden näkymät ovat hieman synkistyneet kesän aikana ja nähtäväksi jää miten ne vaikuttavat viennin toipumiseen Suomessa. Jos Euroopan keskuspankki laskee vielä ohjauskorkoaan loppuvuodesta kuten on ennustettu, yritysten tilanne voi helpottua, Iskala toteaa.

Intrum julkaisee neljännesvuosittain yritysten maksuviiveiden kehitystä kuvaavan raportin pohjautuen yhtiön omaan dataan lähes 350 000 suomalaisesta yrityksestä. Tämän raportin data on kerätty ajanjaksolta 1.7. - 30.9.2024. Seuraava maksuviiveraportti ilmestyy joulukuussa.

Muut lähteet: 

Tilastokeskus 8/2024, Suomen Pankki: Suomen talouden ennuste 9/2024, Elinkeinoelämän keskusliitto, Luottamusindikaattori 9/2024, Intrum European Payment Report 2024 Suomi

Lataa yritysten maksuviivetutkimus Q3/2024

Lataa Eurooppalainen yritysten maksutaparaportti 2024