30.11.2021
Suomalaisten säästäminen lisääntyi pandemian aikana - inflaation pelko kuitenkin varjostaa toipumista ja motivoi vahvistamaan taloustaitoja
Tänään julkaistun Eurooppalaisen kuluttajien maksutaparaportin mukaan suomalaiset kuluttajat uskovat eurooppalaisia todennäköisemmin oman taloutensa palaavan pandemiaa edeltäneeseen normaalitilaan. Suomalaisista 39 prosenttia sanoo, että koronapandemia on lakannut vaikuttamasta tai se ei ole koskaan vaikuttanutkaan negatiivisesti heidän talouteensa. Koko Euroopassa vastaava luku on 29 prosenttia. Silti huoli inflaatiosta varjostaa suomalaisten luottamusta omaan talouteen. Naisista yli 70 prosenttia pelkää hintojen nousun vaikuttavan taloudelliseen hyvinvointiinsa. Suomalaiset haluavatkin parantaa entisestään omia talouslukutaitojaan ja opettaa lapsilleen järkevää rahan käyttöä.
Intrumin vuosittaisen, 24 maassa tehtävän tutkimuksen mukaan koronakriisi on vaikuttanut eri tavoin Euroopan maihin ja väestöryhmiin. Suomen talous on elpynyt koronasta monia muita maita nopeammin ja suomalaisista 79 prosenttia sanoo työllisyystilanteensa pysyneen samana koko pandemian ajan, kun Euroopan keskiarvo on 72 prosenttia. Lähes neljä kymmenestä suomalaisesta kertoo, että pandemia on lakannut vaikuttamasta tai sen vaikutus omaan taloudelliseen tilanteeseen on päättynyt. Eurooppalaisten kuluttajien keskuudessa vastaava luku oli kolme kymmenestä.
Työpaikkojen säilyminen yhdessä pandemiaan liittyvien rajoitustoimenpiteiden kanssa on myös lisännyt suomalaisten mahdollisuutta säästää tulevaisuutta varten ja yli puolet (53 %) suomalaisista sanookin taloudellisen tilanteensa pysyneen samana kuin ennen pandemiaa. Kuitenkin miehistä kolmannes sanoi olevansa hiukan tai merkittävästi huonommassa taloudellisessa tilanteessa kuin ennen pandemiaa, naisilla vastaava luku oli 37 prosenttia. Eurooppalaisista 37 prosenttia sanoi taloudellisen hyvinvointinsa olevan huonompi kuin ennen pandemian alkua 2020.
Inflaatio voi aiheuttaa ongelmia osalle kotitalouksista
Vaikka suomalaisten säästämisaste on kuluneen vuoden aikana kokonaisuudessaan kasvanut, inflaatio ja mahdollinen korkojen nousu voivat heikentää kuluttajien ostovoimaa. 66 prosenttia suomalaisista pelkää kuluttajahintojen kasvun vaikuttavan omaan taloudelliseen hyvinvointiinsa, naiset (71%) vielä miehiä enemmän (60%). 18 prosenttia suomalaisista myös kertoo, etteivät he yritä ymmärtää kuinka korkojen muutokset vaikuttavat omiin velkasitoumuksiinsa. Joka kuudes suomalainen ja erityisesti työuransa alussa olevat milleniaalit sanovat, etteivät tiedä velkojensa kokonaismäärää.
”Tutkimuksen mukaan hyvätuloisilla on ollut mahdollisuus säästää enemmän, kun matkustelu ja muut vapaa-ajan aktiviteetit eivät ole olleet pandemian aikana mahdollisia. Sen sijaan pienituloiset elävät ahdingossa jo valmiiksi ja tälle ryhmälle myös velat kerääntyvät helpommin. Jos kuluttajahinnat nousevat, niin todennäköisemmin vaikeammassa asemassa tulevat olemaan nuoret ja pienituloiset kotitaloudet. Uusien perintätapausten määrä on kuluvan vuoden aikana kuluttajilla onneksi vähentynyt eli suurin osa kuluttajista pystyy maksamaan luotot ja erääntyvät laskut ennen kuin ne siirtyvät perintään”, kertoo Juha Iskala, Intrumin myyntijohtaja.
Suomalaiset opettavat lapsilleen järkevää rahan käyttöä eurooppalaisia enemmän
Pandemian aiheuttama tulojen pieneneminen tietyillä aloilla ja epävarmuus kriisin jatkumisesta tarkoittaa, että nyt jos koskaan kuluttajilla pitäisi olla tarpeeksi kykyä ymmärtää talouden peruskäsitteitä ja vaikutusmekanismeja hallitakseen omaa talouttaan. Suomalaisista 85 prosenttia sanoo omaavansa hyvät tai erinomaiset talouslukutaidot, kun vastaava luku Euroopassa on 82 prosenttia. 66 prosenttia suomalaisista on valmiita käyttämään ylimääräistä aikaa opettaakseen talouden käsitteitä lapsilleen Euroopan keskiarvon ollessa 57 prosenttia. Vanhemmista myös 63 prosenttia varoittaa velan ottamiseen liittyvistä riskeistä. Eurooppalaisista vanhemmista näin sanoo 60 prosenttia.
”Vanhemmat ymmärtävät, että on tärkeää aloittaa talouskasvatus jo varhaisessa iässä, joten tämä tutkimustulos on erittäin myönteinen asia. Ongelmaksi saattaa nousta se, ettei kaikilla vanhemmilla ole tarpeeksi tietoa talousasioista. Onneksi moni koulu jo jakaa vanhempien vastuuta tässä asiassa ja on ottanut vähintäänkin vapaaehtoisiin kurssivalikoimiin talousoppiaineen”, jatkaa Iskala.
Tietoja ECPR-tutkimuksesta
Intrumin Kuluttajien maksutapatutkimus (European Consumer Payment Report) tutkii eurooppalaisten kuluttajien arkea; heidän kulutuskäyttäytymistään, maksukykyään sekä taloudenhallintaansa. Raportti perustuu Longituden 24 Euroopan maassa toteuttamaan ulkoiseen kyselyyn ja tutkimukseen.
Tutkimuksen kenttätyöt tehtiin 21.7. - 26.8.2021 välisenä aikana. Tutkimukseen osallistui yhteensä 24 012 kuluttajaa ja maakohtainen otanta on vähintään 1000 vastaajaa, joiden ikä on vähintään 18 vuotta. Tutkimuksen tulokset on painotettu vastaamaan maiden väestön sukupuoli- ja ikärakennetta.
Lisätietoja:
Intrum Oy, Viestintä
puh: +358 46 5002 8693, sähköposti: viestinta@intrum.com
Juha Iskala, Intrum Oy, myyntijohtaja
puh: +358 50 370 6333, sähköposti: juha.iskala@intrum.com
Intrum on alan johtava luotonhallintapalvelujen tarjoaja, jolla on toimintaa 24 markkinoilla Euroopassa. Intrum auttaa yrityksiä menestymään tarjoamalla ratkaisuja, jotka on suunniteltu parantamaan kassavirtaa ja pitkän aikavälin kannattavuutta, sekä huolehtimalla asiakkaistaan. Yksi tärkeä osa yrityksen missiota on varmistaa, että yksityishenkilöt ja yritykset saavat tarvittavan tuen vapautuakseen veloista.
Intrumilla on noin 10 000 omistautunutta ammattilaista, jotka palvelevat noin 80 000 yritystä ympäri Eurooppaa. Vuonna 2020 liikevaihto oli 16,85 miljardia kruunua. Intrumin pääkonttori on Tukholmassa, Ruotsissa, ja Intrumin osake on noteerattu Nasdaq Tukholman pörssissä. Lisätietoja on osoitteessa www.intrum.com.