Intrumin nimissä huijaustekstiviestejä ja huijaussivustoja

Liikkeellä on Intrumin nimissä lähettyjä huijaussähköposteja, jotka on suunnattu yrityksille. Viestit ovat sisältäneet kehotuksen ottaa yhteyttä intrumcollectionoy.com tai intrumoy.com -päätteisiin sähköpostiosoitteisiin maksamattomasta laskusta. Kyseisiin sähköpostiviesteihin ei kannata vastata ja viestin voi poistaa aiheettomana. Huomioithan, että huijausviestejä voi tulla myös muunlaisista sähköpostiosoitteista, jotka vaikuttavat samankaltaisilta Intrumin osoitteiden kanssa. Jos epäilet Intrumin nimissä saamaasi tekstiviestiä, sähköpostia tai puhelua huijaukseksi, ota yhteyttä Intrumin asiakaspalveluun. Jos olet antanut huijausviestin yhteydessä henkilötietojasi väärälle taholle tai kirjautunut huijaussivustolle, ilmoita asiasta välittömästi pankillesi ja poliisille.

 

Tutkimus: Suomalaiset jättävät laskuja maksamatta useammin kuin eurooppalaiset

Intrumin vuotuinen eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti osoittaa, että inflaatio on kiristänyt otettaan suomalaisten kotitalouksista. Kuluttajien luottamus on pudonnut ennätyksellisen alhaiselle tasolle ja useimmat kertovat muuttavansa kulutustottumuksiaan. Neljä kymmenestä suomalaisesta on jättänyt yhden tai useamman laskun maksamatta, mikä on enemmän kuin eurooppalaisilla keskimäärin.

Kiihtyvä inflaatio lisää kuluttajien taloudellisia huolia, kun kotitaloudet kamppailevat tulojen ja menojen tasapainottamiseksi. Intrumin vuotuinen eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti kertoo 24 000 kuluttajan taloudellisesta tilanteesta.

Tutkimuksen mukaan suomalaiset jättävät laskuja maksamatta useammin kuin eurooppalaiset keskimäärin.  Viimeisen 12 kuukauden aikana neljä kymmenestä (39 %) suomalaisesta kuluttajasta on joutunut jättämään yhden tai useamman laskun maksamatta. Euroopan keskiarvo on 29 prosenttia.

SUomalaiset jättävät useammin laskuja maksamatta kuin eurooppalaiset keskimäärin.
Suomalaiset jättävät useammin laskuja maksamatta kuin eurooppalaiset keskimäärin.

Vastaajista 27 prosenttia arvioi, että heidän on jätettävä joitakin vähemmän tärkeitä laskuja maksamatta, jotta pystyvät maksamaan välttämättömät kulunsa. Kolme kymmenestä vastaajasta kertoo pyytävänsä pidempää maksuaikaa todennäköisemmin kuin ennen koronapandemiaa. Kuluttajista, jotka arvioivat joutuvansa jättämään laskuja maksamatta seuraavan 12 kuukauden aikana, useimmat sanovat, että he todennäköisesti jättävät maksamatta verkkokauppa- tai postimyyntiostoksia.

”Pitkän alhaisen inflaation ja korkotason jälkeen jyrkästi nousevat hinnat ja korot ovat heikentäneet suomalaisten kuluttajien luottamusta talouteen ja tulevaisuuteen. Monet kuluttajat, joihin koronapandemia ei juuri vaikuttanut, tuntevat tämän talouskriisin vaikutuksen", Intrum Oy:n kaupallinen johtaja Juha Iskala sanoo.

Hintojen nousu huolestuttaa – moni voi joutua jättämään sähkölaskunsa maksamatta

Tutkimuksen mukaan yli seitsemän kymmenestä suomalaisesta on huolissaan päivittäistavaroiden ja energian nousevien hintojen vaikutuksista taloudelliseen hyvinvointiinsa. Joka kolmas (31 %) vastaaja arvioi, että heillä ei ole varaa maksaa käyttökulujaan, eli sähkö- tai kaasulaskuaan seuraavan 12 kuukauden aikana ja yhtä suuri osa sanoo joutuneensa jättämään laskun maksamatta jo viime vuoden aikana.

”Hintojen nousu vaikuttaa luonnollisesti kulutustottumuksiin. Kulutuksen sopeuttaminen ei ole kuitenkaan helppoa ja mahdollisuudet ovat monilla ylipäätään rajallisia. Ihmiset joutuvat priorisoimaan laskujaan, kun raha ei riitä kaikkiin laskuihin. Maksuvaikeudet lisääntyvät väistämättä ja osa kuluttajista ajautuu maksukyvyttömyyteen. Yhteiskunnan tukitoimenpiteiden kohdentuminen todella apua tarvitseville on keskeisen tärkeää”, Iskala toteaa.

ECPR 2022: Mitkä laskut kuluttajat jättävät todennäköisimmin maksamatta
Tutkimuksessa kysyttiin, mitkä laskut kuluttajat jättäisivät pakon edessä todennäköisimmin maksamatta.

Suomalaiset vähemmän huolissaan inflaatiosta kuin eurooppalaiset keskimäärin

Yli puolet vastaajista arvioi inflaation jatkuvan vuosia, mikä viittaa siihen, että he eivät usko maansa johtajien kykyyn saada hinnat hallintaan. Taloudelliset epävarmuustekijät saavat myös suurimman osan, kuusi kymmenestä vastaajasta, pelkäämään, etteivät he pysty säästämään riittävästi tulevaisuutta ja taloudellisesti huolettomia eläkepäiviä varten.

Huolimatta siitä, että suomalaiset jättävät todennäköisemmin laskuja maksamatta kuin eurooppalaiset keskimäärin, he ovat silti vähemmän huolissaan inflaatiosta. Vain 56 prosenttia suomalaisista oli huolissaan inflaation vaikutuksista säästöihinsä verrattuna Euroopan keskiarvoon, joka on 71 prosenttia.

Yksi tapa kuluttajille korjata henkilökohtaisen taloutensa synkkiä näkymiä on kasvattaa kotitalouksien tuloja. Silti suomalaisista vain alle viidennes (18 %) kertoi pyytävänsä normaalia suurempaa palkankorotusta. Kuusi kymmenestä vastaajasta kuitenkin kertoo tekevänsä muutoksia rahankäyttöönsä ja yhtä suuri osa arvioi olevansa yhä tietoisempi tarpeettomista kustannuksista.

”Vaikka emme ole vielä nähneet palkkojen ja hintojen niin sanottua tuomiopäivän kierrettä Suomessa, tilanne muuttuu nyt äärimmäisen nopeassa tahdissa. Kyselyn toteutuksen jälkeen kuluttajien kärsivällisyys reaalipalkkoja kohtaan voi olla heikkenemässä myös Suomessa”, Iskala pohtii.

Vastaajat, jotka kertoivat muuttavansa kulutustottumuksiaan, keskittävät ostoksiaan halpakauppoihin ja vähentävät sosiaaliseen elämään liittyvien palvelujen käyttöä, kuten ravintoloissa aterioimista. Tämä on huono uutinen ravintola- ja viihdealalle, jotka ovat juuri alkaneet toipua koronapandemian vaikutuksista.

Tutkimuksessa kysyttiin, mitä suomalaiset ajattelevat inflaatiosta.
Tutkimuksessa kysyttiin, mitä suomalaiset ajattelevat inflaatiosta.

Tietoja ECPR-tutkimuksesta

Intrumin eurooppalainen kuluttajien maksutaparaportti 2022 (European Consumer Payment Report 2022) kerää tietoa eurooppalaisten kuluttajien ja kotitalouksien arjesta, kuluttamisesta sekä kyvystä hallita talouttaan kuukausitasolla. Raportti perustuu kolmannen osapuolen, Longituden, toteuttamaan kyselyyn 24 Euroopan maassa. Vuoden 2022 kyselyyn osallistui yhteensä 24 011 kuluttajaa. Tutkimuksen kenttätyö tehtiin vuoden 2022 heinä- ja syyskuun välisenä aikana.