Kuntien kansainvälisen perinnän tarve kasvussa
Suomi kansainvälistyy, kun ihmiset liikkuvat entistä enemmän niin perheen, työn, koulutuksen kuin vapaa-ajan puitteissa. Yhä useampi Suomessa vieraileva tai asuva ulkomaalainen käyttää erilaisia kuntien tarjoamia maksullisia palveluita. Myös suomalaiset liikkuvat entistä enemmän töiden ja opiskelupaikan perässä ulkomaille. Kuntien varautumisessa maksamisen haasteisiin kansainvälistyvässä Suomessa on suuria eroja.
Kun ihmisten liikkuminen kasvaa, myös kuntien palveluiden käyttäjien kirjo kasvaa. Kaikille palveluiden käyttäjille kuntapalveluiden maksupolitiikka ei ole täysin selvää, ja siitä saattaa aiheutua palveluiden käyttäjille ikäviä yllätyksiä maksumuistutuksen muodossa. Maksut saattavat jäädä myös rästiin silloin, kun suomalainen suuntaa ulkomaille.
Tarkastellaan asiaa ensin Suomessa asuvien ulkomaalaisten määrän muutoksen näkökulmasta. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2018 lopussa lähes 258 000 ulkomaan kansalaista. Ulkomaan kansalaisten määrä kasvoi 3,3 prosenttia edellisvuodesta. Ulkomaan kansalaisten osuus oli vuoden lopussa 4,7 prosenttia koko väestöstä.
Näyttää myös siltä, että ulkomaalaisten kiinnostus Suomesta matkailukohteena on kasvanut. Tilastokeskuksen mukaan tammi-toukokuussa 2019 ulkomaalaisten matkailijoiden yöpymiset lisääntyivät 1,4 prosenttia edellisvuodesta. Matkustajaryhmittäin vertaillessa suurin ulkomaalaisten matkailijoiden ryhmä olivat venäläiset 353 000 yöpymisellään. Toiseksi suurimpana olivat saksalaiset 232 000 yöpymisellä. Kolmantena olivat britit 210 000 yöpymisellä ja neljäntenä ranskalaiset 190 000 yöpymisellä. Sijalla 5. olivat ruotsalaiset (166 000 yötä), sijalla 6. kiinalaiset (145 000 yötä), sijalla 7. hollantilaiset (141 000 yötä) ja sijalla 8. yhdysvaltalaiset (111 000 yötä). Yhteensä tämä tekee 2,66 miljoonaa vuorokautta tammi-toukokuun ajanjaksolle.
Myös suomalaiset suuntaavat ulkomaille entistä useammin. Kelan tilastojen mukaan lukuvuonna 2015-2016 noin 8000 suomalaista suoritti tutkintoa ulkomailla Kelan opintotuen turvin. Kelan tilastojen mukaan ulkomaisessa korkeakoulussa tutkintoa suorittavien määrä on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Yleissivistävän opetuksen piirissä oppilasliikkuvuuden määrä Suomesta ulkomaille oli noin 7200 oppilasta ja ulkomailta Suomeen noin 3500 oppilasta vuosina 2017-2018, selviää Opetushallituksen tilastoista. Tämän lisäksi tulee huomioida maastamuutto. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2018 Suomen maastamuutto ulkomaille oli 19 148 henkeä.
On siis sanomattakin selvää, että sekä kasvaneen turismin että kansalaisten suuremman liikkuvuuden myötä kansainvälisen perinnän tarve on kasvanut. Intrumin asiakaspalvelussa lisääntynyt kansainvälisyys näkyy kansainvälisten perintäasioiden määrien kasvuna ja kuntien lisääntyneinä yhteydenottoina.
Asiakkaat eivät välttämättä tunne suomalaista lainsäädäntöä kuntapalveluiden maksuista, jolloin palvelumaksujen perintä saattaa tulla heille yllätyksenä. Kuntien olisi hyvä tiedostaa globalisaation tuomat haasteet maksamiseen entistä tehokkaammin ja opastaa ihmisiä kunnan palveluiden käytössä entistä monikanavaisemmin ja tehokkaammin, jotta tieto palveluiden käyttömaksuista on helposti saatavilla ja asiakkailla valittavanaan sopiva maksutapa. Myös suomalaisten lisääntynyt kansainvälistyminen näkyy kuntien perintätoimien ulottumisena rajojen ulkopuolelle. Näissä toimissa Intrumilla on vahva kokemus.
Haluatko kuulla lisää Intrumin kansainvälisen perinnän palveluista? Ota yhteyttä: Puhelin 09 3154 4880
asiakaspalvelu@intrum.com
Lähteet:
Tilastokeskus: majoitus.
Tilastokeskus: ulkomaalaiset Suomessa.
Opetushallitus: tilastot Kelan opintotuen saajista.
Opetushallitus: liikkuvuus kunnittain.
Tilastokeskus: maastamuutto.
Haluatko kuulla lisää luotonhallinnan palveluistamme?
Ota yhtyettä myyntiimme.
