Luotonhallinnan lakiasiat

Edellisellä hallituskaudella aloitetun positiivisen luottotietorekisterihankkeen h-hetki lähestyy. Verohallinnon ylläpitämän rekisterin käyttöönotto alkaa 1.huhtikuuta 2024. Positiiviseen luottotietorekisteriin ilmoitetaan tiedot luottosopimuksen mukaan myönnetyistä kuluttajaluotoista ja niihin rinnastuvista luotoista. Lisäksi Kela ilmoittaa tiedot opintolainojen takaussaatavista. Hankkeen tavoitteena on paitsi ehkäistä ylivelkaantumista, myös edistää vastuullista luotonantoa.

Rahanpesulaki asettaa useiden eri toimialojen yrityksille velvoitteita, joista yksi on asiakkaan tunteminen ja asiakkaan edustajan tunnistaminen.

Asiakkailla on oikeus saada tietoja heiltä perittävistä saatavista. Tähän tiedonsaantioikeuteen sekoitetaan usein myös velkojen kiistäminen ja onkin tärkeää tunnistaa, kummasta asiakkaan yhteydenotossa on pohjimmiltaan kyse. Asiakas saattaa esimerkiksi pyytää tietoja ja ehdollisesti kiistää velat, jos pyydettyä selvitystä ei anneta. Kummasta tällöin on kyse, tietopyynnöstä vai kiistämisestä?

Perinnällä tarkoitetaan vapaaehtoisia ja oikeudellisia toimia, joilla velkojan saatavaa yritetään saada kotiutettua eräpäivän jälkeen. Jälkiperintä on tyypillisesti luottotappioksi kirjattujen saatavien perintää ja asiakaspalvelua.

Osa suomalaisista yrityksistä tekee kauppaa ulkomaille tai heillä on tytäryhtiöitä eri maissa. Ja silloin väistämättä kohtaa asiakkaita, joiden laskun maksu viivästyy tai lasku uhkaa jäädä maksamatta. Kotimaiseen perintään löytyy usein oma, selkeä prosessi tai apua yhteistyökumppanilta. Mutta miten onnistuu perintä ulkomailla?

Neuvontalakimiehet antavat Intrumin toimeksiantajille ja omalle henkilökunnalle yleistä perintään liittyvää lakineuvontaa. Lakimiehillämme on pitkä kokemus perintätoimialalta ja perintään liittyvästä juridiikasta.

Miten perintä etenee, kun kysymyksessä on yksityishenkilöltä maksamatta jäänyt lasku?

Heinäkuun 1. päivänä 2022 tulee voimaan lakimuutos, joka parantaa yritysten mahdollisuutta päästä yrityssaneerausmenettelyyn aikaisemmassa vaiheessa. Eduskunnan säätämällä lailla EU:n maksukyvyttömyysdirektiivi saatetaan osaksi kansallista lainsäädäntöä. Maksuviivästysdirektiivin vaatimusten täytäntöönpanon lisäksi lakimuutoksella sujuvoitetaan saneerausmenettelyjä.

Yksityishenkilön velkajärjestelystä annettuun lakiin eli velkajärjestelylakiin tulee muutoksia 1.7.2022 alkaen. Muutosten taustalla on uudelleen järjestelyä ja maksukyvyttömyyttä koskeva EU:n direktiivi. Velkajärjestelylakiin tehdään myös muita kuin EU:n direktiivin edellyttämiä muutoksia. Muutoksia tehdään samalla myös yrityksen saneerauksesta annettuun lakiin eli yrityssaneerauslakiin, mutta tässä käsitellään vain velkajärjestelylakia.

Suomen hallituksen yhtenä tavoitteena on ehkäistä ylivelkaantumista. Osana tätä tavoitetta kirjattiin perintälain yritysperintää koskevan osuuden uudistustarve. Koronapandemian viime vuonna yllättäessä tuli nopeasti tarve suojata yrityksiä maksuvaikeuksien syvenemiseltä. Tämä johti perintälain väliaikaiseen muutoksen, jota pidennettiin jatkumaan aina 2022 asti. Samaan aikaan oikeusministeriö on valmistellut pysyvän perintälain uudistusta ja asiaa koskeva mietintö on parhaillaan kommenteilla. Lopullinen esitys saattaa toki vielä muuttua, mutta on hyvä jo katsoa mitä muutoksia mietinnössä ehdotetaan ja millaisia vaikutuksia sillä suomalaisille on.

Tämän vuoden toukokuussa voimaan on tulossa uusi perintälaki, joka luo vihdoin raamit myös yrityssaatavien kohtuullisuudelle. Suurimmat muutokset koskevat nimittäin yritysperinnän kuluja. Tuemme hallituksen esitystä ja uskomme sen selventävän tilannetta kaikille perinnän osapuolille sekä lisäävän yhdenvertaisuutta velalliselle. Lakimuutos mahdollistaa tulevaisuudessa myös sähköisen lähettämisen, mutta niin tiukasti säädeltynä, ettei velallisen ja velkoja yhteiselläkään toiveella asiaa välttämättä voida toteuttaa.

Digitalisaatiokehitys on jo pitkällä, mutta perintätoimenpiteisiin liittyviä maksumuistutuksia ja maksuvaatimuksia toimitetaan edelleen pääsääntöisesti perinteisellä kirjepostilla. Oikeusministeriön työryhmä julkaisi syyskuun lopulla mietinnön perintälain pysyvästä uudistamisesta. Ehdotuksessa sähköisten jakelukanavien käyttö on vihdoin mahdollistumassa laajemmin myös perintätoiminnassa. Intrum kannattaa tavoitetta lisätä sähköisiä toimittamistapoja sekä kuluttaja- että yrityssaatavien perinnässä; onnistunut muutos lisäisi osapuolten sopimusvapautta, tehostaisi toimintaa ja olisi ympäristöllisesti kestävämpi tapa toimia. Mietinnössä esitetyt edellytykset sähköisten kanavien käytölle poikkeavat kuitenkin normista ja voivat olla uhkana tavoitteen onnistumiselle.

Tammi-syyskuussa 2018 käräjäoikeuksiin jätettiin yli 3 200 yksityishenkilön velkajärjestelyhakemusta, selviää Tilastokeskuksen tuoreesta julkaisusta. Tässä haastattelussa Intrumin perintäasiantuntija Riitta Lehvä-Korpi avaa yksityishenkilöiden velkojen järjestelyn prosesseja ja Intrumin roolia niissä.

Asiakas tilasi tuotteen ja se toimitettiin hänelle lähes kolme vuotta sitten. Kiireessä laskutus jäi kuitenkin vahingossa hoitamatta. Emme ole olleet asiakkaaseen muutenkaan yhteydessä. Voimmeko vielä laskuttaa saatavan ja ryhtyä perimään sitä normaalisti vai onko saatava jo lopullisesti menetetty? Mitä tarkoittaa velan vanhentuminen? Mikä on laskun lähettämisen määräaika?

Perintälain uudistusta koskeva hallituksen esitys on juuri julkaistu ja seuraavaksi eduskunta ryhtyy käsittelemään asiaa. Pysyvä perintälaki on tarkoitus tulla voimaan 1.5.2022.